Hui kun tuo aika kiitää. Pari viikkoa on mennyt ihan hujauksessa, enkä ole ehtinyt/muistanut/viitsinyt käydä kirjoittelemassa.

Sain sen puutarhapalstan, se nyt varmaan on olennaisinta mitä rehuloinnin rintamalla on viime aikoina tapahtunut. Kylvin sinne viime viikolla siemenestä porkkanaa, retiisiä, valkosipulia, hernettä, salaattia (vaikka lupasin etten muka istuta!), pinaattia, persiljaa, ruohosipulia ja jänönhäntää. Kotoa vein sinne pellava-kokeilut, muutaman avomaankurkun taimen, pari kääpiöauringonkukkaa ja jonkun sisäkasvin, joka oli aika heikossa hapessa, ja jonka nimeä en tiedä. Ainiin ja vielä hentoisen ruohosipulin ja yhden persiljoista vein sinne, noin niinkuin vertailun vuoksi.

No se sisäkasvi heitti henkensä hetimmiten, mutta se olikin odotettavissa. Muut kituuttelevat jotenkuten, mutta eivät kyllä ole kasvaneet. Avomaankurkuista vein ne kärsineimmät tapaukset, etten menetä parhaimpia heti kättelyssä. Aika kärsiviä ne ovat edelleen, varmaan kuolevat pian lopullisesti kylmyyteen, vaikka ovat harson alla.

Osa niistä avomaankurkun taimista, jotka luulin jo silloin pari viikkoa sitten palelluttaneeni, on kyllä nyt ihan yllättävän hyvässä kunnossa. Siis niistä, jotka ovat nyt vielä visusti kotona. Ruipeloitahan ne ovat kaupan taimiin verrattuna, mutta yksi on kuitenkin jo kukassa. En vaan tiedä miten niille käy, täällä meillä ne eivät ikinä pääse vahvistumaan valonpuutteen vuoksi tarpeeksi, ja kasvimaalla odottaa paleltumiskuolema, jos tämä säätahti jatkuu. Jos tästä kylmyydestä ja sateesta jotain positiivista haluaa etsiä, niin eipähän tarvitse ravata kasvimaalla kastelemassa. (Toisaalta, eipä kasva tällä menolla mitään kasteltavaakaan...)  

Viime viikonloppuna käytiin anoppilassa, ja sain sieltä ylijääneitä siemenperunoita. Olisi varmaan ilman tuota unohtunut koko perunanviljely tältä kesää. Sain mukaan myös ison säkin maatunutta lehmänlantaa, ja uunista tuhkat. Äsken sitten uhmasin sadetta, vedin kurahousut jalkaan ja sadetakin niskaan ja läksin kasvimaalle. Ja istutin potut kuralälliin. Huokaus. Olisittepa nähneet minut, kun kömmin palstalta kotiin päin. Vastaantulijat varmaan arvelivat joksikin mutahirviöksi... Mutta valonpilkahduskin siellä kasvimaalla oli, pinaattipenkistä näytti jo nousevan taimia! Toivottavasti niillä on hiukan valoisampi tulevaisuus kuin ikkunalla kasvattamillani pinaateilla, jotka siis itivät ja aloittivat kasvunsa vauhdilla, mutta sitten kuolivat yhtäkkiä.

Kotona olevat kasvit sinnittelevät vaihtelevalla menestyksellä. Viikonloppuna oli muutamia helteeksi luettavia päiviä, ja luulin kasvien jo jäävän lopullisesti ulkoruokintaan, siis parvekkeelle. Mutta nyt kun kylmät ilmat taas tulivat, toin kasveja yksi kerrallaan takaisin sisälle. Ensin paprikat ja basilikat, ne kai ovat herkimpiä, lopulta lähes kaikki muutkin. Nyt, kun lämpömittari näyttää ruhtinaalliset viisi lämpöastetta, ulkona värjöttelevät enää pelargonia ja valkosipuli. Joo, Suomen kesä on lyhyt ja vähäluminen, vai miten sitä sanotaan...

Olisin kyllä mielelläni pitänyt kasvit ulkona, nimittäin osaan kasveista iski joku ötökkäinfektio. Varmaan ne ovat kirvoja tai jotain, sellaisia vihreitä öttiäisiä. Olen käynyt niitä vastaan taistoon mäntysuopasumute aseenani, mutta tiukassa ovat. Ja tietenkin ötökät ovat rakastuneet juuri yrtteihin, mitenkäs muuten. Sehän olisikin liian helppoa, että ne pauhaisivat jossain huonekasvissa, jota ei ole tarkoitus syödä... Miten on, kun kasveja nyt sumuttelee mäntysuopaliuoksella, niin milloinhan yrtit olisivat taas käyttökelpoisia? Siis, jos ötökät talttuvat... Ei nimittäin kamalasti huvita laittaa ruokaan mäntysuovanmakuista basilikaa, esimerkiksi...

Ainiin, tässä kävi myös eräs käänne terraariosta tuunatun kasvihuoneen suhteen. Tulin adoptoineeksi gerbiilin, ja kasvihuone palautui alkuperäiseen käyttöönsä.  Näinollen kasvaristakaan ei ole nyt apua kasvien lämpimänä pitämisessä.

Tässä vielä pari kuvaa. Viimeisimmän kävin juuri äsken sähläämässä, kun iski nälkä kesken kirjoittamisen. Pitipäs olla kukkaset juuri jääkaapin vieressä...

Kukkaa pukkaa avomaankurkkuun... ois kiva että ne pääsis vielä sen avomaankin näkemään tänä kesänä...

Bataatti kasvattaa varsia, mutta ei tämä nyt vielä vastaa niitä hurjia kertomuksia senttejä päivässä kasvavista versoista.

Onko kellään kokemusta mansikkahillon käytöstä persiljan lannoitteena? Tänään ei ole taas mikään pysynyt käsissä, sitäpaitsi olin kyllä suunnitellut syöväni tuon hillon ilman persiljaa.